Ravintola Aalto on helppo löytää jopa tällaisten maalaistollojen, jotka eivät Bangkokista juuri muuta tiedä kuin Ekamain linja-autoaseman. Siitä kunnia lankeaa paitsi erinomaiselle sijainnille, niin myös paikan käyntikortin taakse painetulle minikarttalehdelle, josta näkyvät lähimmät Sky Train -asemat sekä erittäin hyvänä maamerkkinä toimiva Holiday Inn -hotelli. Sun Square -sisäpihan autottomuus puolestaan takaa sen, että ulkoterassillakin voi syödä ilman liikenteen melua ja lyijylisämausteita. Päätimme kuitenkin mennä sisälle, sillä päivä oli suht’ lämmin ja ajatus ilmastoiduista sisätiloista tuntui hienolta.

Kahden kerroksen väkeä

Tässäkö tämä on, ihmettelimme astuessamme sisään lähinnä konditorialta näyttävään tilaan, jossa oli palvelutiskin lisäksi jotain myytävää tavaraa sekä yksi pöytä ja pari tuolia. Ovatko kaikki asiakaspaikat todellakin tässä? - E-hei, naurahtaa erittäin ystävälliseksi ja palvelualttiiksi osoittautunut päivävuoron tarjoilijaneitonen ja kehottaa meitä siirtymään yläkerran puolelle, mistä löytyy parikymmentä asiakaspaikkaa lisää. Hän seuraa perässämme ylös, ojentaa meille ruokalistat ja jää kaikessa rauhassa odottelemaan tilaustamme. Olemme paikan ainoat asiakkaat.

Pohjoismaalaista ja thaikkuruokaa

Täkäläisten eväiden todellinen asiantuntija Maija valitsee listalta thaimaalaisia annoksia. Todella suussasulavaa kalaa, keitettyä riisiä ja tujua, currypohjaista kaeng kiu-wan -keittoa. Itse puolestani olin tullessani vilkaissut keittiöön ja todennut siellä työskenteleväksi kaksi thai -miestä, joten päätin kokeilla, miten pojilta syntyy Janssonin kiusaus. Ruokalistan muista suomalaissafkoista mainittakoon vaikka hernekeitto, pyttipannu ja lihapullat. Hinnoista sen verran, että Janssonin kiusauksen ja vihreän teen sai 250 bahtin hintaluokassa ja Maijan listalta noukkimat thaikkueväät vesipullon kera noin 400 bahtia. Annosten kokoon nähden hinnat olivat mielestämme sangen kohtuulliset.

Imago-ongelmako?

Ennen ensivierailuamme olimme kuulleet Aallosta seuraavanlaisia arvioita: “Kallis”, “liian hieno paikka mennä syömään hernekeittoa” ja “tiedän kyllä missä se on, mutta ei vaan ole tullut käytyä.” Kokemuksemme perusteella paikka on kodikas, kohtuuhintainen ja siellä on erittäin ystävällinen palvelu. Jos hakemalla haetaan miinuksia, niin ehkä 190 bahtin hintainen hernesoppa on ylihinnoiteltu tai sitten sitä saa siihen rahaan todella paljon. Lisäksi minulle sattui haarukka, jonka yksi piikki sojotti eri suuntaan kuin muut, mutta kun itse sen uudelleentaivuttelin, niin onpahan yksi ehjä haarukka enemmän talossa. Paikan ennakkomaine tuntuu olevan niin korkealla, että se tarpeettomasti nostaa kynnystä käydä tutustumassa ravintola Aaltoon. Ehdottoman jees ja rauhallinen ruokapaikka Bangkokissa silloin, kun haluat tutustua thaimaalaisiin ruokiin tai syödä reilua suomalaista.