On myös toisenlaisia maahanmuuttajia. He ovat niitä, jotka eivät ole saaneet afrikkalaisen yliopistokoulutuksensa mukaista työpaikkaa Suomesta kaikkine työhön kuuluvine etuineen tai niitä, joiden perheestä osa on jäänyt Turkkiin ja on siellä poliittisen tai etnisen vainon kohteena. Heitä voi aina silloin tällöin vähän sympatiseerata, jos aikaa sattuu olemaan.
Hekin ovat Suomessa in, koska tällaisia tarinoita lukeva tuntee pärjänneensä heitä paremmin. Suomalaislukijan perhe on turvassa eikä hänen tarvitse toimia siivoojana tohtorin papereilla.
Ulkosuomalaiset puolestaan ovat ehdottomasti out. Hyvin harva meistä saa suomalaisilta sympatiaa, vaikka meilläkin on osa perhettä kotimaan armottomien säiden ja verottajan armoilla eikä koulutuksen mukaista työpaikkaakaan kaikilla ole. Jotkut ovat joutuneet lähtemään terveydellisistä syistä.
Lisäksi me ulkosuomalaiset olemme esimerkkejä systeemin toimimattomuudesta. Hyvin moni meistä elää suomalaispoliitikkojen ja viranomaisten valtapiirin ulkopuolella eikä se semmoinen sovi. Millä suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eläisivät, jos kansa noudattaisi meidän esimerkkiämme ja muuttaisi maasta pois?
Meille määrätyt rangaistukset ovat sitten tekoon verrattavissa. Arveluttavan maineen lisäksi suomalainen yhteiskunta on pitänyt huolen mm.
siitä, ettei ulkomailla asuva Suomen kansalainen pysty uusimaan kadonnutta ajokorttiaan, vaikka ajokorttitutkinto olisikin aikoinaan Suomessa suoritettu. Kun olet noin puoli vuotta ollut kirjoilla ulkomailla tulee KELAlta omahyväinen kirje, jossa todetaan sinun nyt olevan suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella ja vaaditaan lähettämään sen symbolina toimiva kortti heille takaisin, vaikka kirjeen mukana ei tule edes palautuskuorta.
Terveyskeskuksissa ei ulkosuomalaiselle uusita nitroreseptiä, mikäli hän lomamatkalla entisessä kotimaassaan tuntee siihen tarvetta olevan. Toivotetaan vain tervemenneeksi takaisin Espanjaan hoitoa saamaan. Mikäli olet 1960-70 -luvulla joutunut lähtemään työn perässä Ruotsiin ja haluat eläkepäiviksi tulla asustamaan Suomeen jäänyttä kotitaloa, niin Suomen valtio haluaa koko työuran ajalta ”rästiin” jääneet sosiaaliturvamaksut kertasuorituksena tuohon käteen kiitos.
Suomen valtiota ei kiinnosta se, että kaikki sotu-maksut on kyllä asianmukaisesti jo kertaalleen hoidettu siellä, missä töitä oli tarjolla.
Suomi kohtelee kansalaisiaan hyvinkin eri tavalla riippuen siitä, kuuluvatko nämä maahanmuuttajiin, maassa asuvaan vai ulkomailla asuvaan väestönosaan. Maan kansalaiset eivät ainakaan viranomaisten edessä ole yhdenvertaisia.
Euroopan Unioniin liittyessään Suomi allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan työvoiman, pääomien ja tavaroiden liikkuminen on EU:n alueella vapaata. Kieltäessään espanjansuomalaisilta terveyskeskuspalvelut ja vaatiessaan ruotsinsuomalaisilta kohtuuttomia sotu-maksuja EU:n mallioppilaaksi itseään tituleeraava Suomi toimii tämän sopimuksen hengen vastaisesti.
Johtuuko se viranomaisten kateudesta ulkosuomalaisia kohtaan vai kyvyttömyydestä sopeutua muuttuneeseen maailmaan, jää nähtäväksi.
Mutta mennään positiivisempiin asioihin. Jo viime numerostamme ja etenkin tästä numerosta näkee, että lehtemme ulkoasu on muuttunut. Se johtuu siitä, että vaihdoimme uuden haikkarin alkaessa painotaloa.
Lehti painetaan edelleen Bangkokissa, mutta uusi painotalo lähett&aum