Syksyn ensimmäistä Thaimaansuomalaista odotellessa julkaisemme nettisivuillamme kesäkuussa ja elokuussa sellaisia juttuja, joita ei paperilehteen tule.

Tiedätkö lukevasi Thaimaansuomalaisen viimeistä maksutonta numeroa? Tämän lehden sivulla kuusi kerrotaan laajemmin muutosten syistä ja taustoista, joten todettakoon tässä ainoastaan, että viime marraskuinen jakeluhässäkkä oli omiaan nopeuttamaan näitä päätöksiä.Talven mittaan on moni kysellyt mahdollisuutta tilata Thaimaansuomalainen koti- Suomeen tai Ruotsiin, mutta vielä semmoinen ei ole mahdollista. Nyt toteutettava muutos on askel siihenkin suuntaan.

Kateutta ja sääliä

Meitä ulkosuomalaisia syytetään hyvin usein veropakolaisiksi tai vähintäänkin arveluttaviksi ihmisiksi, kun syystä tai toisesta haluamme elää Suomen rajojen ulkopuolella maissa, joissa on leudompi ilmasto, alhaisempi verotus ja elämä tuntuu muutenkin vapaammalta kuin Suomessa.
Ilmastolle ei mitään voi, mutta viranomaisholhoukselle ja verotukselle voisi varmasti jotakin tehdä, kun kerran muissakin maissa on osattu. Mikähän siinäkin on, että kun yksityinen ihminen päättää lopettaa verojen maksamisen Suomeen, sanotaan sitä veropakolaisuudeksi, mutta kun suomalainen suuryritys tekee huomattavan paljon suuremmassa mittakaavassa samoin, on kyse verosuunnittelusta?
Noin 15 % Suomen väestöstä asuu jo maan rajojen ulkopuolella ja luku on kasvamaan päin. Se on asia, josta virallinen Suomi haluaa vaieta. Koulutettu väestö lähtee maasta parempaa elämänlaatua etsimään tilanteessa, jossa ei vielä ole perhettä ja velkaa niin paljon, että ulkomaille lähtö käy mahdottomaksi.
Tilalle Suomi saa somaleja, kurdeja ja muita pakolaisia, joille pitää ensin osoittaa asunto, sitten koulutus ja toimeentulo. Ja lapsille päivähoitopaikat. Aika ajoin voi lehdistä lukea, kuinka somalialainen maahanmuuttaja ajaa bussia tai turkkilainen yrittäjä avaa jo toisen kebab-kioskinsa Vuosaareen. He ovat osoituksia siitä, että systeemi on toiminut. He ovat Suomessa in.

Meillä ulkosuomalaisilla on yleensä vierailla mailla tukenamme ja turvanamme vain toisemme. Tämä korostuu etenkin Thaimaassa, missä paikallinen väestö on sitä mieltä, että vaurailla farangeilla on vara maksaa vähän reilummin ostamistaan tuotteista ja palveluista. Niinpä täkäläiset yrittäjät hyvin usein tapaavat antaa thaikulle alennusta ja keräävät voittonsa ulkomaalaisasiakkailta. Luulisi, että näissä oloissa me suomalaiset osaisimme pitää toistemme puolia, mutta kattia kanssa.Toimitukseemme viime talven aikana tulleiden esimerkkitapausten perusteella ei voi kuin ihmetellä sitä, että jotkut suomalaisyrittäjät myyvät tuotteitaan ja palvelujaan suomalaisasiakkaille kalliimmalla hinnalla kuin ulkomaalaisille.Viime huhtikuussa toimitukseen käveli tuohtunut suomalaiskuluttaja, jolta suomalaisomistuksessa oleva hiussalonki oli nyhtänyt hiusten pesusta ja leikkuusta 3.000 bahtia. Miehellä oli mukanaan kuitti, jossa sekä hinta, yrityksen nimi, että toimiluvan numero olivat nähtävissä. Pikakierros lähiseudun salonkeihin tuotti lopputuloksen, jonka mukaan 500 bahtia vastaavista palveluista on ehdoton maksimi. Toiseksi esimerkiksi kelvatkoon järkyttynyt suomalainen asunnon ostaja, joka suomalaisvälittäjän kanssa oli mennyt katsomaan 4,4 miljoonan bahtin hintaista omakotitaloa ja nähnyt pihalla talon myynnistä kertovan kyltin, jossa myyntihinnaksi ilmoitettiin 2,9 miljoonaa bahtia. Valitettavasti nämä eivät ole mitään yksittäistapauksia. Hinnoitteluun oleellisena osana kuuluva Suomi -lisä kun on erittäin yleinen tapa pyörittää firmaa niin Thaimaassa kuin Espanjassakin. Ilmeisesti on niin, että kun suomalainen kotimaansa rajojen ulkopuolella saa palvelua omalla kielellään, hän joissain tapauksissa on valmis siitä vähän reilummin maksamaan. Myyjäpuolella tilannetta ainakin Thaimaassa on joissain tapauksissa alettu tulkita niin, että Suomen hintatasoon verrattuna vähän täkäläisittäin normaalia korkeampi hinta ei suomalaisen kukkarossa tunnu ja raha pitää ottaa pois, kun toinen kerran pöljänä maksaa. Tällaisilta yrittäjiltä haluamme nyt kysyä julkisesti, että kuka teidän mielestänne täällä suomalaisten etuja puolustaa, jollei toinen suomalainen sitä tee? Yrittäjä on luonnollisesti vapaa hinnoittelemaan omat tuotteensa ja palvelunsa juuri niin kuin haluaa, mutta reilun kaupan periaatteisiin kuuluu, että se hinta on sitten kaikille sama. Meille on ehdotettu usealtakin taholta, että julkaisisimme toimituksen tiedossa olevien yritysten nimet, mutta koska lehtemme tehtävä ei ole vaikeuttaa suomalaisten yrittäjien elämää Thaimaassa, niin emme mitään nimilistoja julkaise, mutta muistutamme lukijoitamme siitä, että sana on vapaa Lukijan kynästä -palstallamme. Tulemme jatkossa menettelemään niin, ettemme suomalaisasiakkaitaan ylihinnoittelevien yritysten toimintaa ainakaan edistä. Näistä yrityksistä kertovia juttuja ei tämän lehden palstoilta löydy ja mainostilakin taitaa olla aika vähissä. Näin ovat tämän lehden lukijat halunneet, kun toukokuussa tiedustelimme asiaa internetin Thaimaa-aiheisessa keskustelufoorumissa, johon nykyään löytyy linkki myös Thaimaansuomalaisen nettisivuilta osoitteessa www.thaimaansuomalainen.com.

 

Luet juuri Thaimaansuomalaisen kuluneen talven viimeistä, eli kesänumeroa. Seuraavan kerran tapaamme näissä merkeissä ensi syyskuussa. Nyt lienee hyvä hetki tehdä tiliä kuluneesta talvesta. Kun ensimmäinen lehti elokuussa 2006 näki päivänvalon, oli meillä etäinen kutina siitä, että tämmöistä voisi joku ehkä tarvita. Kun sitten helmikuun numero suorastaan revittiin käsistä, joistain jakelupisteistä ne olivat loppu jo kahden päivän kuluttua lehden ilmestymisestä, voitiin todeta, että ehkä meillä silloin elokuussa oli oikean suuntaisia aavistuksia.
Kuluneen talven aikana lehti on laajentunut 16-sivuisesta 24-sivuiseksi, sen jakelualue käsittää nyt kaikki ne seudut Thaimaassa, jossa merkittävässä määrin on suomalaisia ja mainostajienkin määrä on yli kaksinkertaistunut. Sen ensimmäisen numeron mainostajien menestystä seuraamme edelleen erityisellä lämmöllä. Hehän tämän lehden käytännössä perustivat, sillä ilman heitä se ensimmäinen numero ja koko Thaimaansuomalainen olisi jäänyt toteuttamatta. Ilo on ollut huomata, että sen numeron mainostajat ovat pääosin mukana myös tässä numerossamme. Ehkä se kertoo jotain Thaimaansuomalaisen tehokkuudesta mainosvälineenä? Liiketaloudellisesti Thaimaansuomalaisen kivijalka on jo ennen ensimmäisenkään numeron ilmestymistä alkanut yhteistyö Pattaya People Media Groupin kanssa. Olemme pieni ja erittäin itsenäinen osa alueen suurinta mediataloa. Näin meillä tarpeen vaatiessa on ison talon resurssit ja pienen joustavuus. Kuluneen talven aikana se näkyi esimerkiksi siinä, kun ensimmäisten joukossa pääsimme Pattayan uutta poliisipäällikköä jututtamaan eikä jonkun saariekstrankaan tekeminen olisi millään onnistunut ilman ”isoveljen” apua. Taloudellisesti tähtäsimme näin ensimmäisenä talvena nollatulokseen, mutta siinä ei ihan onnistuttu. Niin tarkalle se meni, että mikäli webbisivujen tekeminen olisi jätetty ensi talveen, olisi nenä noussut veden pinnan päälle. Pidimme webbisivujen valmistumista liiketaloudellista tulosta tärkeämpänä kohta kerrottavista syistä.
Tiedotuksellisesti meillä on ollut tavoitteena tuoda Thaimaansuomalaisten ja muidenkin ulkosuomalaisten ääntä kuuluviin. Tässä suhteessa voidaan sanoa päästyn ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Lukuisten ulkomaisten ilmoittajiemme tietoisuuteen suomalaiset Thaimaalla on ainakin saatu ja kevättä kohti meidät alettiin tuntea jo Suomen eduskunnassakin. Kiitos tästä kuuluu ennen kaikkea kansanedustaja Lyly Rajalalle. Nettisivut ovat olleet työn alla koko talven ja täytyy tunnustaa, että vieläkin vähän jännittää avata lehtemme nettiversio osoitteessa www.thaimaansuomalainen.com.
Vanha hyvä neuvo jo talvisodan päiviltä opettaa, ettei pidä jäädä tuleen makaamaan. Niinpä ensi talvi tuo tullessaan uuden joukon haasteita. Lehden laajentuminen 32-sivuiseksi on epäilemättä edessä ja jakeluteknisesti se tarkoittaa sitä, ettei homma enää mopon ja postin varassa toimi. Ensi talveksi tehdyt jakelusopimukset Scan Newsin (Phuket), sekä Wallenius Median (Hua Hin, Cha-Am) kanssa turvaavat sen, että Thaimaansuomalaisen painettu versio on jakelussa kaikilla niillä alueilla, missä suomalaisia merkittävissä määrin liikkuu. Bangkokin jakelu hoidetaan vielä toistaiseksi postin välityksellä ja Pattayalla mopoilu jatkuu entiseen malliin. Koh Samuilla ja Koh Changilla lehdet tulevat ensin sikäläisille yhteistyökumppaneillemme, jotka välittäv

Yleensä lehtityössä tehdään otsikoita eletyn elämän mukaan. Tällä kertaa voidaan kuitenkin sanoa, että on eletty tuon ylläolevan otsikon mukaan. Nähty niin myötä- kuin vastoinkäymisiäkin.
Siinä aivan ensimmäisessä Thaimaansuomalaisen numerossa tuli tällä palstalla kirjoitettua, kuinka toisen voitto voi olla myös toisenkin voitto. Tätä numeroa taittaessa nähtiin sitten se, että toisen tappio voi olla molempien tappio. Se syntyy siten, kun avustaja, mainostaja tai muu lehteen materiaalia tuottava taho haluaa tekstinsä olevan viimeistä sanaa myöten päivän tasalla ja lähettää lehteen tarkoittamansa materiaalin taittopäivää edeltävänä iltana toimituksen sähköpostiin. Taittopäivän aamuna materiaalit otetaan sähköpostista ja laitetaan työpöydälle odottamaan oikean sivun käsittelyyn tulemista. Jos tässä tapauksessa sitten joku liitteistä ei aukea tai sinänsä asiokkaasta saatekirjeestä puuttuvat kaikki liitteet kokonaan, niin siinä ei enää auta Maamme -laulukaan. Pois jäävät kaikki ja ilmoitus jää ilmestymättä, ilmoittajan kampanja toteutumatta ja meiltä ilmoitustulot saamatta. Se on molempien tappio. Sekin on molempien tappio, kun suurella vaivalla käännetty menestyskirja ei tule painosta ulos laki- ja painoteknisistä syistä. Moni on toimitukseemme soitellut ja kysellyt “Money number 1” -kirjan suomenkielisen version saatavuudesta. Sitä ei vielä saa mistään, koska kirjan australialainen painaja ei ole saanut julkaisulupa-asioita kuntoon. Tavallisesti luotettavista lähteistä olemme saaneet tietää, ettei mies ainakaan isommin ryypiskele, joten uskotaan nyt, etteivät asiat ole hänestä kiinni. Tässä lehdessä meillä on ilo julkaista Ilta-Sanomien toimittaja Mika Mölsän vaikutelmia taannoiselta Thaimaan -matkaltaan. Omien sanojensa mukaan Mika kävi maassa viimeksi noin 15 vuotta sitten. Tekstiä lukiessa tuli verrattua sitä saman miehen kirjoittamaan artikkeliin, joka julkaistiin IS Plussassa jokunen aika sitten. Tuli mieleen, että voiko tässä olla saman miehen vaikutelmia samalta matkalta. Niin erilaista oli ystävämme teksti. No, ammattitoimittaja varmasti tunnistaa lehtien kohderyhmät ja kirjoittaa niiden mukaan. Etenkin, jos kyseessä on lehti, jonka myyntilukuja pitää ajatella. Mika varmasti on molemmissa tapauksissa kirjoittanut omista havainnoistaan ja kokemuksistaan, mutta Ilta-Sanomien kohdalla joku pomomies tai -nainen on ollut kertomassa, missä sävyssä Thaimaasta pitää kirjoittaa. Ennakkoluulo ruokkimassa ennakkoluuloja. Toivottavasti meillä ei siihen ikinä sorruta. Se on mahdollista ainoastaan ilmoittajiemme ansiosta, joten tukekaa hyvät ihmiset heitä, mikäli mielestänne olemme oikealla asialla.

Luet juuri Suomalaisen aivan ensimmäistä numeroa. Lehden perustamispäätös syntyi, kun kävi ilmi, että suomalainen sivusto skandinaavisen julkaisun osana ei toimi. Suomen kieli, suomalaiset lukijat, jopa suomalaiset ilmoitusasiakkaatkin koettiin lehden johdossa ongelmaksi, jota loppuaikoina yritettiin ratkaista pienentämällä suomalaisten sivujen määrää ja opettamalla suomalaisille lukijoille ruotsia. Juuri kun luulimme pakkoruotsin poistuneen.
Onneksi kaikki hurrit eivät ole samanlaisia. Bangkokissa painettavan Thailandspostenin pääarkkitehti Håkan Wallenius totesi talvisodan hengessä, että “Finlands sak är vår” ja sanoi oman aviisinsa taittopuolelta löytyvän sen verran vapaata kapasiteettia, että lehden tekemisessä tarvittava apu on sieltä löydettävissä sangen kohtuullista korvausta vastaan. Vähän sen jälkeen kävi ilmi Håkanin sukujuurten löytyvän Suomesta, joten vihdoinkin voidaan sanoa, että meillä Thaimaan suomalaisilla on oma, säännöllisesti ilmestyvä suomalainen lehti.
Painovaiheessa myös Pattayan mediakentän vahva mies Niels Colov kiinnostui suomenkielisestä lehdestä seurauksin, jotka ovat jokaisen nähtävissä tämän tekstin alla sekä tuossa vieressä. Tämän parempia kummeja ei uusi lehti kerta kaikkiaan voi saada, sillä Colovin mukaan tulon myötä liityimme Pattaya People - mediaperheeseen ja nyt meillä on käytössämme ajanmukaiset tilat, kaupungin suurin uutistoimitus ja paljon muuta mukavaa. Toivottavasti saamme sen näkymään myös lehden sisällössä. Ulkosuomalaiseen köyhistelevään mediakulttuuriin tottuneella toimittajalla on Pattaya Peoplen toimituksessa olo toisinaan vähän niin kuin Liisalla ihmemaassa.
Jakeluteknisesti Suomalainen toteutetaan noutojakelutyyppisesti. Sitä on maksutta tarjolla lukijoille mukaan tai paikan päällä luettavaksi mahdollisimman monessa suomalaisyrityksessä Pattayalla.
Lokakuun numerosta alkaen myös ainakin Phuketissa ja Hua Hinissä asuvat suomalaiset saavat lehtensä joko Ilta-Sanomien kylkiäisenä tai samaan tapaan kuin Pattayallakin. Neuvottelut asiasta ovat vielä vähän vaiheessa.
Suomalaisen toimittamisen lisäksi jatkamme Pattayan alueella pohjoismaalaisten lehtien jakelua viime vuotiseen malliin. Kun tämän lisäksi saamme vielä toimitettavaksemme TV-Finlandin katselun mahdollistavia satelliittipaketteja Pattayan alueella, niin on sanomattakin selvää, että kiirettä pitää.
Suomenkielisen lehden julkaiseminen Thaimaassa on mahdollista ainoastaan ilmoittajiemme ansiosta, joten tukekaa ihmiset ihmeessä heitä, mikäli mielestänne olemme oikealla asialla. Seuraava Suomalainen ilmestyy lokakuun alkupuolella ja vuoden viimeinen numero hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää. Keväällä tapaamme vielä helmikuussa ja huhtikuussa.