Thaimaansuomalaisen lukijoiden mielipiteet eivät välttämättä vastaa lehtemme käsitystä elämänmenosta Thaimaassa. Nimimerkillä kirjoittavien on annettava oikea nimensä ja puhelinnumeronsa toimituksen tietoon kirjoitusten aitouden tarkistamista varten.

Oletko huomannut

Kuljen säännöllisesti Bangkokista bussilla milloin Hua Hinin, milloin Pattayan suuntaan. Missä vain merenrantaa on. Tykätään vaimon kanssa käydä viikonloppuisin vähän vilvoittelemassa täältä Bangkokin pätsistä.
Kuluneiden vuosien aikana en kertaakaan ole onnistunut saamaan paikkaa linja-auton eturiveiltä, vaan meille on aina myyty matkaliput auton wc:n tienoille tai sitten vieläkin taaemmas. Ihmettelin asiaa Stable Lodgen baarissa istuskelleelle tanskalaisystävälleni, joka sanoi oitis, että laitapa ensi reissulla vaimosi ostamaan liput ja ole itse tutkivinasi vaikka aikatauluja tai jotain muuta infokylttiä.
Ja kuinkas kävikään! Viime viikonloppuna thaimaalainen vaimoni sai ensin menomatkalla aivan samanlaiset liput kuin aina ennenkin, mutta tulomatkalla istuimme linja-auton kolmannen penkkirivin paikoilla 9 ja 10 ENSIMMÄSTÄ KERTAA KAIKKIEN NÄIDEN VUOSIEN AIKANA.

Tiesithän jääkiekosta jo kaiken...
Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään istumapaikoista. Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja pelaajia. Heille ei kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja. Paikkoja on vähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin istuimen vapautumista odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä.

Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman aikeaksi: kenttä on jäädytetty vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on sidottu metalliterillä varustetut kengät. Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.

Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen Capo di tutti capi. Hän on se huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmy mies,joka jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan kerrallaan aitaukseen tuupittavaksi. Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää ketään lähtijöiden tilalle, vaan he hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla hanskoillaan ja käyräpäisillä kepeillä, eli mailoilla.

Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin, mutta siitä joutuu tappelemaan. Yksityisen istumapaikan myöntää yleensä näkövammainen, mustavalko-paitaan sonnustautunut mies, kutsumanimeltään Mulkku. Jos Mulkku ei ole päässyt aitaukseen, häntä saattaa tuurata myös Dorka tai Pelle. Pelaaja saa istua privaattiaitiossa kuitenkin vain pari minuuttia kerrallaan. Sitten hänen on taas lähdettävä takaisin aitaukseen tönittäväksi ja kampitettavaksi.

Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan. He seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen laatikoiden eli maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. Aitauksessa vuorollaan olevat pelaajat koettavat osua näihin raukkoihin mustalla kumikiekolla, jota lyödään em. mailoilla.

Jäähallissa soitetaan usein kivaa jumppamusiikkia. Katsojilla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em. mustaa kiekkoa. Jos aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla maalivahtiin, vaan kiekko livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava salamannopeasti. Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka maaliin kiekko osuu, hänen on huudettava mahdollisimman kuuluvasti “paitsio”. Mikäli katsoja kannattaa toista joukkuetta, hän voi huutaa mitä tahansa, kunhan huutaa kovalla äänellä. Esimerkiksi “Öööh-haa-möää-haa” on suositeltava huuto. Katsojien toinen tehtävä on tunnistaa pelissä mukana olevia vähemmistöjen edustajia. Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat tosi päteviä tunnistamaan esimerkiksi joukkueisiin kuuluvia homoseksuaaleja. Pelin edetessä useaa pelaajaa tervehditäänkin katsomosta iloisilla ja reippailla “homoo-o-o” -huudoilla.

Nyt vain seuraamaan Jääkiekkoa! Se on todella mielenkiintoista, kun

ymmärtää pelin juonen.
Terveisin Jouko Hyytinen

Thaimaansuomalainen etsii 01.08. alkavaan työsuhteeseen
ilmoitusmyyjää, jonka sijoituspaikka voi työn itsenäisestä luonteesta johtuen olla Pattaya, Bangkok tai Hua Hin.

Odotamme sinulta:
- aikaisempaa kokemusta myyntityöstä
- matkustusvalmiutta ja itsenäistä otetta työhön
- vähintään Englannin kielen taitoa
- valmiutta tehdä töitä silloin, kun kiire on ja pitää vapaat silloin, kun työt eivät paina

Pohjapalkka + provisio.

Lähetä vapaamuotoinen näkemyksesi siitä, kuinka homma mielestäsi parhaiten hoituu 15.06. mennessä e-maililla osoitteeseen
gizmo@thaimaansuomalainen.com.
Emme valitettavasti ehdi vastata puhelintiedusteluihin.

Tulin Thaimaahan 11.11.2006 joka talviselle pitkälle lomalleni. Minulla on vuoden mittainen eläkeläisviisumi ja sain sen kanssa lentokentällä passiini
leiman, jossa päättymispäivä on 29.3.
Kävin Pattayan immigrationin toimistossa helmikuun puolivälissä kysymässä
milloin minun on haettava passiini uusi leima heiltä. Virkailija vastasi, että tule 29.3. mennessä, kuten passissa lukee.
Menin hyvissä ajoin ennen viimeistä päivää, eli keskiviikkona 21.3 passin kanssa uudelleen immigrationin toimistoon pankkikirjojeni ja muun tarvittavan
välineistön kanssa jatkamaan oleskeluaikaani tässä tuhansien hymyjen
ihanassa maassa ja sain kuulla olevani viisumirikollinen ja jo toista kuukautta laittomasti maassa. Sakkoa olisi pitänyt maksaa 5.000 bahtia.
Kun kysyin, että pitääkö farangin maksaa thaimaalaisvirkailijoiden tekemistä
virheistä sain kuulla, ettei tässä maassa ole pakko olla. Sanoivat, että poiskin voit lähteä. Kun vastasin virkailijalle, että hän on aivan oikeassa, minä voin koska tahansa tästä maasta mennä aivan minne tahansa, mutta hän ei niin voi tehdä, vaan hänen on pakko elää loppuelämänsä tässä maassa, jouduin toteamaan jatkokeskustelut kyseisen virkailijan kanssa hengettömiksi.
Siirryin sitten passeineni ja papereineni toisen paikkakunnan immigrationin
asiakkaaksi ja nyt minulla on viisumi taas vuodeksi eteenpäin, eikä kukaan puhunut viiden tonnin sakoista mitään.
Vetäkää omat johtopäätöksenne.

nimim. Viisi vuotta farangina Thaimaassa

Parin viime vuoden aikana on Espanjan aurinkorannikolta alkanut valua siellä asuneita suomalaisia tänne Pattayalle päin. Heidän lukumääränsä on säännöllisin väliajoin helppo tarkistaa. Missä vain on tarjolla ilmaista ruokaa tai viinaa, niin siellä espanjansuomalaiset on helppo laskea. Se on se isoimman pöydän miehittänyt kovaäänisin porukka, joka kaikkein estottomimmin nauttii talon antimista. Tulevat ensimmäisten ja poistuvat aina viimeisten joukossa.
Takavuosina saksalaiset turistit käyttäytyivät Suomessa seisovan pöydän ääressä aivan samalla tavalla kuin Espanjasta tänne muuttaneet suomalaiset Pattayalla. Toinen leimaa antava piirre Espanjasta tänne muuttaneille suomalaisille on se, ettei toisen tekemää työtä tai palveluksia juurikaan arvosteta. Tässä muutama esimerkki viimeksi kuluneen syksyn ajalta.
1. Pattayalla toimiva yrittäjä lähti työajallaan omalla autollaan hakemaan Espanjasta tänne lennähtänyttä suomalaista Suvarnabhumin lentokentältä Pattayalle. Espanjansuomalainen tarjosi kyytimaksuksi viittä euroa, jolloin pattayansuomalainen sanoi, ettei tehnyt keikkaa rahan takia.
2. Espanjansuomalainen tuli huutamaan suomalaiselle vuokravälittäjälle sähkölaskustaan, jonka suuruus oli 14 euroa kuukaudelta. Väitti, ettei lasku mitenkään voi olla niin suuri, koska hän käy suihkussakin ainoastaan taloyhtiön uima-altaalla eikä käytä sähköä asunnossaan edes ruoan laittoon.Pattayansuomalainen ei viitsinyt ruveta moisen pikkusielun kanssa väittelemään, vaan maksoi sähkölaskun omasta taskustaan ihmetellen itsekseen, mahtoiko Espanjassa selvitä edes viikon sähkölaskusta 14 eurolla. 3. Espanjansuomalainen veti häissä tarjolla ollutta ilmaista vodkaa kaksin käsin, huusi välillä pulloa kohotellen ”Ilmaiseksi! Mikä ihana sana!” ja sammui häähuoneen lattialle, josta hänet piti kantaa omaan asuntoonsa.
Kolmas leimaa antava piirre Espanjasta tänne muuttaneille suomalaisille on se, että vaikka toisten töitä ei arvostella, niin oma osaaminen kyllä hinnoitellaan edelleen Espanjan hintatason mukaisesti.
Me Pattayalla jo useamman vuoden ajan asuneet suomalaiset olemme katselleet tätä touhua nyt tarpeeksi kauan. Espanjansuomalaiset eivät näytä tajuavan, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Suomessa ilmestyi aikoinaan seisovien pöytien edustalle kylttejä, joissa luki “Ei saksalaisille - Nicht für Deutsche turisten”. Meillä täällä Pattayalla alkaa kohta olla juhlia, joissa juhlahuoneiston edustalle laitetaan kyltti “Ei espanjansuomalaisille”.
Tämän lehden päätoimittaja on kanssa Espanjasta tänne muuttaneita suomalaisia, joten jännä nähdä, julkaisetteko tämän kirjeen.

Joukko pattayansuomalaisia

Hei!
Olen 65-vuotias isoaiti ja pyydan apua seuraavassa asiassa: Tulin eilen Keskikadulla sijaitsevasta kampaamosta kun nain poikalapsen, noin 10-12 vuotiaan makaavan kadulla, liikkeen edessa. Englanninkielinen mies paikallisen naisystavansa kanssa toi pojalle ruokaa ja vesipoullon ja yritti saada hanta nousemaan ylos mutta poika oli ihan tokkurassa ja makasi maassa. Mies kertoi, etta on useana paivana yrittanyt saada apua pojalle. Han on pyytanyt apua poliisilta, sairaalasta yms mutta ketaan ei kiinnosta. Han oli hyvin epaotivoinen koska oli sita mielta, etta poika olisi viela pelastettavissa kun on niin nuorikin viela. Ihmettelimme, ettei ketaan kiinnosta. Olen huomannut, etta Pattayalla on monia n.s. miesyhteisoja, jotka kuulemma auttavat paikallisia. Miten heihin saa yhteyden ja ovatko he todella valmiita auttamaan? Pyydan, etta seuraavassa lehdessanne otatte ko asian esille.

lampimin kiitoksin,
”Isoaiti Suomesta”

Liikun yleensä polkupyörällä Pattayalla käydessäni ja siinä hiljalleen kaupungilla ajellessa on aikaa seurata muuta liikennettä. En ole voinut välttyä huomiolta, että aina, kun liikenne seisoo jossain päin, on ruuhkan aiheuttaja noin kolmessa tapauksessa neljästä lavataksi, joka on pysähtynyt keskelle katua noukkimaan uusia kyytiläisiä, rahastamaan vanhoja tai tinkimään hinnasta jonkun turistin kanssa.

Lisäksi tuntuu hullulta katsella, kun joskus näkee kolme lavataksia aivan peräkkäin menossa samaan suuntaan ja yhdessä on kaksi ihmistä kyydissä, yhdessä yksi ja yhdessä ei ketään. Mitä järkeä tässä on? Ja mihin tarvitaan sitä lavataksikolonnaa Maken baarin edessä? Ei ainakaan koulukyyteihin, mutta siinä niitä vaan aina joutaa päivystämään kymmenkunta. Muita tällaisia ”taksiasemia” näyttävät olevan ainakin Mike Shopping Mallin molemmin puolin, Big C:n ja Carrefourin edustat. Kaikki tämä panee ajattelemaan, että lavatakseja on Pattayalla aivan liikaa.

Mikäli niiden määrää vähennettäisiin puolella, tulisi hyvin todennäköisesti sama määrä ihmisiä kuljetettua paikasta toiseen ja aivan yhtä nopeasti. Nopeamminkin, sillä niitä suman aiheuttajia olisi silloin liikenteessä vähemmän.

Veikko Laine,
Sattahip

Hyvä Thaimaansuomalainen

Ihan ensiksi kiitos hyvästä lehdestä. Seuraavaa numeroa odotellessa tuli mieleen kiinnittää huomio näihin kultaketju- ja käsilaukkuvarkaisiin, joista viime viikkoina on ollut paljon puhetta.

Väitän, että mikäli me ulkomaalaiset yksinkertaisesti lopettaisimme kultaketjujen ostamisen, loppuisivat myös niiden varkaudet. Eli kun thaimaalainen tyttöystävä seuraavan kerran kinuaa kultaa, todetaan yhdessä ettei se käy, kun on niin paljon ollut näitä varkauksia, että ketju varastetaan kuitenkin, joten on viisainta olla ostamatta ennen kuin tämä rikosaalto saadaan hallintaan.

Kun tarpeeksi moni ulkomaalaismies on sanonut juuri nämä samat sanat thaimaalaiselle tyttöystävälleen, katoavat kultaketjuvarkaat aivan varmasti Pattayan katukuvasta. Likoilla ihan varmasti on keinot vaikuttaa siihen asiaan. Vai haluaako joku lyödä vetoa?

Lasse

Tulimme vaimoni kanssa Pattayalle syyskuun alussa. Asuimme alkuun eräässä toisessa hotellissa, mutta vaimo halusi Sunview Placeen, koska siellä on uima-allas.
Yllätys oli melkoinen, kun perivät meiltä ensin 12 vuorokauden huonevuokran (7.200 bahtia) etukäteen ja sen päälle vielä 1.000 bahtia takuurahaa. Hotellissa!
Vaimolta vietiin hotellihuoneesta 1.000 bahtin seteli, jonka hän oli kaupungille lähtiessään jättänyt kirjanmerkiksi lukemisen alla olleen kirjan väliin. Menimme varkauden huomattuamme tekemään ilmoituksen asiasta vastaanottoon ja pyysimme heitä soittamaan poliisin paikalle, minkä he tekivät vasta pitkien puheiden jälkeen. Kaikkiaan jouduimme odottamaan poliisia viisi tuntia. Vihdoin ja viimein paikalle saapunut poliisi väitti sen enempää asioita tutkimatta, että vaimoni on itse varastanut itseltään tuhat bahtia ja vaivaa nyt poliisia aiheettomasti tämmöisen asian takia. Thaimaalaisen vaimoni kanssa käydyn keskustelun aikana poliisi jopa uhkasi vangita hänet kolmeksi kuukaudeksi, koska tämä oli kuulemma loukannut poliisia jotenkin. Kenenköhän tuttu sekin konstaapeli mahtoi olla?
Alun perin olisimme halunneet ainoastaan poliisin tutkivan kellä kaikilla oli kaupungilla ollessamme ollut asiaa huoneeseemme, mutta kun asiat saivat tällaisen käänteen, katsoimme aiheelliseksi vaihtaa hotellia. Etukäteen maksamistamme majoitusvuorokausista emme saaneet pyynnöistä huolimatta mitään hyvitystä eikä edes takuurahaa meille palautettu. Oheistan tämän kirjeeni mukana lehden toimitukselle kuitit suorittamistamme maksuista. Kävin vielä torstaina 14.9. kysymässä hotellilta etukäteen maksamani hotellihuoneen avainta tarkistaakseni, ettei huoneeseen ollut jäänyt meiltä mitään, mutta avainta ei minulle voitu antaa, koska kertaalleen maksamani huone oli jo vuokrattu jollekin toiselle. Mukanani tulkkina ollut Erkki Vestola voi vahvistaa tämän.
Olen aiemmin käynyt Pattayalla useita kertoja, mutta missään en ole vielä kohdannut mitään Sunview Placen kaltaista. Toivottavasti paikka on vain se välttämätön poikkeus, joka vahvistaa säännön. Säännönmukaisestihan thaimaalaiset ovat mitä ystävällisintä porukkaa.

Petri Nurmesniemi Seinäjoki

Asun suuressa taloyhtiössä, jonka asukkaina on paljon ulkomaalaisia. Olen huvittuneena seurannut, kuinka farangia jymäytetään kaikissa sellaisissa asioissa, missä thaimaalainen huolto-, asennus- tai muu remonttimies saa ulkomaalaiselta jonkun urakan hoitaakseen.
Joissain tapauksissa kyse varmasti on ihan puhtaasta väärinkäsityksestä, mutta kaikkein pahiten menevät pieleen ne remontit ja muut työt, joissa falle erehtyy maksamaan ennakkoa paikalliselle. Näissä tapauksissa kuvio menee järjestään niin, että remonttimies/- porukka katoaa heti rahat saatuaan palatakseen työmaalle suurin piirtein sitten, kun rahat jälleen ovat loppu. Härskeimmät ostattavat vielä omat työkalunsakin ulkomaalaisella, nostavat puolet urakan kustannusarviosta ennakkoa ja katoavat sitten paikalta vieden mukanaan hyväuskoisen ulkomaalaisen kustantamat rakennustarvikkeetkin. Viimeksi meidän taloyhtiössä katosivat remonttimiesten matkaan kokonainen tiskipöytä ja kalliit kylpyhuoneen laatat. Itse työ on tätä kirjoitettaessa vieläkin tekemättä.
Useamman vuoden kokemuksella haluan näin Nordic i Thailandin välityksellä neuvoa maanmiehiäni olemaan maksamatta bahtiakaan ennakkoa yhdellekään ammattimieheksi esittäytyvälle. Mikäli ammattimies on todellinen ammattimies, niin ei se keittiöremontti tai kylpyhuoneremontti saa kaatua siihen, ettei yrittäjällä ole varaa edes aloittaa urakkaansa ilman ennakkomaksua. Ethän sinä Suomessakaan heitä parin kuukauden bruttopalkkaa käteen kenellekään ihmiselle, jota et eläissäsi ennen ole nähnyt! Äly hoi! Mikäli jotain laattoja tai kaappeja pitää erikseen ruveta makselemaan, niin maksa vasta sitten, kun ne on asennettu sille paikalle mihin olet ne tarkoittanut.
Älä myöskään lähde ”remonttia pakoon” esimerkiksi Koh Samuille, Bangkokiin tai vaikka Suomeen, vaan ole aamuisin paikalla, kun remonttireiskat tulevat, käy sulkemassa ovet sillä kellonlyömällä jolloin he ilmoittavat lähtevänsä ja poikkea vielä päivän mittaan ainakin pari kertaa yllättäen esimerkiksi viemässä pojille kaljat tai näyttämässä remontin edistymistä kaverillesi.
Kokemuksesta tiedän, että yksikään semmoinen sopimus, missä työn teettäjä on sopinut työporukan kanssa lähtevänsä jonnekin ja palaavansa sitten valmiiseen paikkaan, ei ole pitänyt. Yleensä homma on ollut suurin piirtein samassa vaiheessa kuin mihin omistaja sen lähtiessään jätti.
Hyviä selityksiä ja mielenkiintoisia tarinoita kyllä on aina tarjolla, mutta kun se ei sitä työmaata edistä.
Pidä mielessäsi, että annettu raha on aina menetetty raha, eikä tästä säännöstä ainakaan Pattayalla ole yhtäkään poikkeusta. Paras takuu minkä tahansa homman nopealle loppuun saattamiselle on urakoitsijalla oleva tieto siitä, että rahat saadaan vasta, kun työ on hyväksytysti loppuun suoritettu.
Mikäli remonttimies alkaa ämpyillä tyyliin ”mistä minä voin tietää, onko sinulla niitä rahoja sitten kun työ on tehty”, niin tarjoudu tallettamaan urakkahintaa vastaava summa pankkitilille, josta sen saatte ulos vain te kaksi yhdessä. Työn antaja ja sen tekijä. Sillä tavoin varmistat myös sen, että annettu urakkahinta pitää.

Nimim. Hiutale